Motorinen kehitys
Liikkeiden kehitystä kutsutaan motoriseksi kehitykseksi. Motorinen kehitys märäytyy ihmisen keskushermostoon, luustoon ja lihaksistoon kehityksestä perimän antamissa rajoissa. Ympäristön virikeillä, persoonallisuudella ja harjoittelumotivaatiolla on myös vaikutusta motorisiin taitoihin. Lisäksi liikkeiden suoritukset vaativat kypsymistä.
Motoristen toimintojen säätely
Refleksit säätelevät lapsen motoriikkaa ennen tahdonalaisia liikkeitä. Refleksit valmistavat lihaksistoa myöhempää tahdonalaiseen toimintaan ja niitä säätelevät selkäydin sekä aivorunko. Refleksejä ilmenee jo sikiökaudella kohdussa. Se ilmenee yhtäkkisten tai odottamattomien tapahtumien tai aistiärsykkeiden seurauksena ja se häviää yleensä kolmen kuukauden iässä. Syntymän jälkeen ilmenevät refleksit kehittyvät kolmen ja puolen vuoden ikään asti ja säilyvät koko elämän.
Tahdonalaisia liikkeitä ohjaa tahdonalainen hermosto, joka liikuttaa poikkijuovaisia lihaksia. Kolmen neljän kuukauden ikäisellä vauvalla tahdonalaiset liikkeet lisääntyvät. Opitun liikkeen toistolla vauva kehittää lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä parantaa kordinaatiota.
Kehon keskilinjan tiedostaminen alkaa vauvalla, kun hän selällään tai päinmakuulla köllötellessään katselee ympärilleen ja tutkii itseään. Symmetrisyys kehittyy ja vauva tulee tietoiseksi kehonsa keskilinjasta ja hallinnasta sen ympärillä.
Kordinaatiokyky on osa hermo-lihasjärjestelmää. Se muodostuu useista kykyalueista, joita ovat rytmi-, reaktio-, erottelu- ja yhdistelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Kyvyt liittyvät läheisesti toisiinsa ja toimivat yhdessä.
Motoriset perustaidot
Motorisia perustaitoja kutsutaan myös perusliikuntataidoiksi. Taidot kehittyvät monipuolisen liikkumisen ansiosta. Motoriset perustaidot opitaan yleensä ennen 10. ikävuotta. Oppimisen ja kehittymisen tavoitteena on taidon automatisoituminen, jolloin liikkeen suorittamista ei tarvitse erikseen ajatella.
Liikkumistaidot ovat pääsääntöisesti karkeamotorisia liikkeitä, joilla siirrytään paikasta toiseen. Näitä ovat: kävely, kiipeäminen, juoksu, hyppy, hyppely ja laukka.
Tasapaino perustuu liike- ja tasapainoaistiin. Järjestelmän avulla ihminen saa tietoa painovoimasta, lihasten liikkeistä ja kehon asemasta tilassa. Tasapainoaistin kautta tulevan tiedon avulla ihminen saa tuntemuksen omasta keskikohdastaan tilassa.
Käsittelytaidot ovat esineillä, välineillä ja telineillä toimimisen taitoja. Käsittelytaidoissa ihminen tarvitsee usein hienomotoriikkaa.
Lähde: Elämän kulku lähihoitaja kasvua tukemassa s. 87- 90. Annukka Suvikas, Leena Laurell ja Pia Eskola.
Motoristen toimintojen säätely
Refleksit säätelevät lapsen motoriikkaa ennen tahdonalaisia liikkeitä. Refleksit valmistavat lihaksistoa myöhempää tahdonalaiseen toimintaan ja niitä säätelevät selkäydin sekä aivorunko. Refleksejä ilmenee jo sikiökaudella kohdussa. Se ilmenee yhtäkkisten tai odottamattomien tapahtumien tai aistiärsykkeiden seurauksena ja se häviää yleensä kolmen kuukauden iässä. Syntymän jälkeen ilmenevät refleksit kehittyvät kolmen ja puolen vuoden ikään asti ja säilyvät koko elämän.
Tahdonalaisia liikkeitä ohjaa tahdonalainen hermosto, joka liikuttaa poikkijuovaisia lihaksia. Kolmen neljän kuukauden ikäisellä vauvalla tahdonalaiset liikkeet lisääntyvät. Opitun liikkeen toistolla vauva kehittää lihasvoimaa ja kestävyyttä sekä parantaa kordinaatiota.
Kehon keskilinjan tiedostaminen alkaa vauvalla, kun hän selällään tai päinmakuulla köllötellessään katselee ympärilleen ja tutkii itseään. Symmetrisyys kehittyy ja vauva tulee tietoiseksi kehonsa keskilinjasta ja hallinnasta sen ympärillä.
Kordinaatiokyky on osa hermo-lihasjärjestelmää. Se muodostuu useista kykyalueista, joita ovat rytmi-, reaktio-, erottelu- ja yhdistelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Kyvyt liittyvät läheisesti toisiinsa ja toimivat yhdessä.
Motoriset perustaidot
Motorisia perustaitoja kutsutaan myös perusliikuntataidoiksi. Taidot kehittyvät monipuolisen liikkumisen ansiosta. Motoriset perustaidot opitaan yleensä ennen 10. ikävuotta. Oppimisen ja kehittymisen tavoitteena on taidon automatisoituminen, jolloin liikkeen suorittamista ei tarvitse erikseen ajatella.
Liikkumistaidot ovat pääsääntöisesti karkeamotorisia liikkeitä, joilla siirrytään paikasta toiseen. Näitä ovat: kävely, kiipeäminen, juoksu, hyppy, hyppely ja laukka.
Tasapaino perustuu liike- ja tasapainoaistiin. Järjestelmän avulla ihminen saa tietoa painovoimasta, lihasten liikkeistä ja kehon asemasta tilassa. Tasapainoaistin kautta tulevan tiedon avulla ihminen saa tuntemuksen omasta keskikohdastaan tilassa.
Käsittelytaidot ovat esineillä, välineillä ja telineillä toimimisen taitoja. Käsittelytaidoissa ihminen tarvitsee usein hienomotoriikkaa.
Lähde: Elämän kulku lähihoitaja kasvua tukemassa s. 87- 90. Annukka Suvikas, Leena Laurell ja Pia Eskola.
Kommentit
Lähetä kommentti