Selkokieli

1. Mitä tarkoitetaan puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä?

Puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikaatiolla tarkoitetaan kaikkia niitä arkisia asioita, joilla voimme tehostaa ja tukea vuorovaikutustamme puhevammaisen kannsa.

Puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä ovat

- eleet, ilmeet ja kehonkieli

- viittomat

- valokuvat, piirretyt tai lehdestä leikatut kuvat

- valmiit kuvajärjestelmät, esimerkiksi mustavalkoiset piktogrammit

- esineet.

2. Mistä on lyhenne AAC- menetelmät?

Puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikaatiosta käytetään myös nimitystä AAC-menetelmät ( augmentative and alternative communication).

3. Miksi hoitajan on hyvä käyttää työssään näitä menetelmiä?

Se, että puhevammaisten hoitajat ja ohjaajat ottavat aktiivisesti käyttöön puhetta tukevia menetelmiä, mahdollistaa jokaisen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen ja sen, että jokainen pystyy ilmaisemaan itseään, tekemään valintoja ja vaikuttamaan asioihin. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien avulla hoitaja voi lisätä yksilöiden rohkeutta vuorovaikutukseen. Toimivan vuorovaikutuksen kautta ihmisen oma- aloitteisuus ja itsetunto kasvavat ja väärinkäsitykset ja käytöshäiriöt vähenevät.

4. Miten puhetta tukevaa kommunikointia käytetään?

Puhetta tukevaa kommunikointia käytetään puheilmaisun rinnalla. Sen tarkoitus on täydentää, edistää ja kehittää puheilmaisua.

5.  Mitä tarkoittaa puhetta korvaava kommunikaatio ja millaiset asiakasryhmät hyötyvät sen käytöstä?

Puhetta korvaavassa kommunikoinnissa henkilö kommunikoi muilla keinoilla kuin puheella. Viittomista tai kuvista voi tulla ensisijainen kommunikointitapa esimerkiksi autistille tai kehitysvammaiselle, joka ei myöhemminkään ala puhua.

6. Millainen merkitys elekielellä on ihmisen kehitykselle ja vuorovaikutukselle?

Eleilmaisu on ihmiselle luonnollisin ja varhaisin tapa ilmaista itseään. Jo pieni vauva omaa paljon eleitä ja ilmeitä. Vuodenikäinen lapsi osoittaa sormellaan asioita, paukuttaa lusikalle pöytää ja oppii vilkuttamaan. Kaikki kommunikaatio perustuu eleisiin ja ilmeisiin. Ihminen oppii eleet ja kehonkielen ympäristöstään, eikä niitä yleensä tarvitse opettaa. Jotkut ihmiset, esimerkiksi kehitysvammaiset tai liikuntavammaiset, voivat käyttää eleitä, ilmeitä, osoittamista, kehon asentoja, silmien räpyttämistä ja katseen kohdistamista pääasiallisina kommunikointikeinoinaan. Lähihoitajan on tärkeää havainnoida näitä yksilöllisiä kommunikointitapoja ja oppia pienistä viesteistä, mitä henkilö tarkoittaa.

7. Mitä ovat tukiviittomat ja miten niitä käytetään?

Tukiviittomat ovat viittomakielenmerkkejä. Niitä voidaan käyttää tukemaan kielen yleistä oppimista esimerkiksi kielen kehityksen viivästymissä, dysfasiassa ja kehitysvammaisuudessa. Puheen tukena viitotaan lauseesta kaiken aikaa avainsanoja, joilloin puheesta tulee ymmärrettävämpää. Viittomat perustuvat yksilön näkö- ja lihasaistiin, ja näiden aistien samanaikainen käyttö lisää henkilön keskittymistä puhuttavina oleviin sanoihin ja lauseisiin. Etuna on myös se, että tukiviittomia käyttäessä puhutun rytmi hidastuu ja asia yksinkertaistuu, joilloin sanoman ymmärtäminen helpottuu.

8. Milloin on hyvä käyttää kuvia vuorovaikutuksen tukena, entä esineitä?

Henkilön älylliset, hahmottamiseen ja osoittamiseen liittyvät taidot määrävät pitkälti sen, minkälaiset graafiset merkit otetaan käyttöön ja kuinka niitä päätetään käyttää. Kuvat ovat kommunikointimenetelmänä puhetta hitaampia käyttää, ja niin ollen ne vaativat vaastaanottajalta kärsivällisyyttä, hyväksyntää ja motivaatiota vastaanottaa viestejä. Ne henkilöt, joilla on vaikeuksia ymmärtää sanoja, kuvia, viittomia tai graafisia symbooleja, voivat käyttää esinekommunikaatiota. Esinekommunikaatiossa käytetään tuttuja esineitä kommunikoinnin välineenä.

9. Mitä tarkoitetaan tuetulla kommunikaatiolla eli fasilitoinnilla?

Tuettu kommunikaatio eli fasilitointi (FC, facilated communication) on tekniikka, jossa puhevammaisen avustaja tai hoitaja tukee vammaisen kättä ja vastustaa käden motoristen ongelmien haittaavaa liikettä niin, että hän pystyy osoittamaan haluamaansa kuvaa tai kirjainta. Tämä menetelmä on ollut tärkeä mm. CP-vammaisille, joilla on käden motoriikan pulmia.

10. Millaisia teknisiä apuvälineitä voidaan käyttää kommunikaation tukena?

Kommunikoinnin apuna voi olla teknisiä apuvälineitä, kuten kommunikaattoreita, ja puhelaitteita. Kommunikaattoreita on hyvin monenlaisia. Ne tuottavat viestit joko äänitettynä ihmisen puheena tai vaihtoehtoisesti näytölle tai paperille.

11. Mitä tarkoitetaan selkokielellä ja mitkä asiakasryhmät hyötyvät sen käytöstä?

Selkokielellä tai selkoilmaisulla tarkoitetaan sisällötään ja muotorakenteeltaan yksinkertaista kieltä. Selkokielen tarvitsijoita ovat kaikki ihmiset, joilla on vaikeuksia ymmärtää kielellistä ja kuvallista viestintää.