Kuntoutuspalvelujärjestelmä
1. Mitä tarkoitetaan käsittellää KUNTOUTUS?, entä KUNTOUTTAVA TYÖOTE?Kuntoutuksen
tavoitteena on ylläpitää tai edistää ihmisen toimintakykyä, itsenäistä
selviytymistä, hyvinvointia, osallistumismahdollisuuksia, työkykyä ja
jaksamista. Yhteiskunnallisesti ajateltuna kuntoutuksen tavoitteena on
vaikuttaa väestön toimintakykyyn, työkykyyn ja sosiaaliseen
selviytymiseen.Kuntouttavalla
työotteella tarkoitetaan lähihoitajan työtapaa hoito- ja
kuntoutustyössä ja sen moninaisissa tilanteissa. Kuntouttavassa
työotteessa tavoitteena on parantaa kuntoutujan toimintakykyä ja auttaa
häntä ottamaan kaikki kykynsä käyttöön.
2. Mitkä ovat kuntoutuksen osa-alueet ja mitä niillä tarkoitetaan? 1) Lääkinnällinen kuntoutus, pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsensä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. 2) Sosiaalinen kuntoutus, Kuntoutujan sosiaalisen toimintakyvyn edellytysten vahvistamista. Luodaan edellytyksiä sosiaaliseen osallistumiseen ja sosiaalisten verkostojen toimivuuteen, tuetaan taloudellista turvallisuutta sekä helpotetaan asumista ja liiikkumista. 3) Ammatillinen kuntoutus, Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista. 4) Kasvatuksellinen kuntoutus, Tukimuodot, joilla vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairauden yksilön kehitykselle mahdollisesti asettamat esteet pyritään voittamaan.
3. Helsingin kaupunki
Kuntoutuksen osaamiskeskus tarjoaa helsinkiläisille seuraavia kuntoutuksen palveluja:
4. Mitä tarkoitetaan kuntoutuksen eettisillä periaatteilla?
Työ on potilaan ja asiakkaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin sekä henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin perustuvaa tukemista, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa sekä terveyden jakuntoutumisen edistämistä.
5. Selvitä kirjan avulla, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
INTEGRAATIO: Asiakkaiden liittämistä muiden joukkoon fyysisesti, toiminnalisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnalisesti.
INKLUUSIO: Osallisuutta ja yhteisöön liittymistä ehkäisevien esteiden poistamista kokonaisvaltaisesti siten, että esimerkiksi vammainen menee vammattomien luokalle koulussa ja tavallisiin työpaikkoihin eikä erityisratkaisuja järjestetä: periaate ulottuu kaikkiin palveluihin.
NORMALISAATIO: Asiakkaiden oikeus normaaleihin elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin.
VALTAISTUMINEN: Mahdollisuutta ajaa omia asioita, kriittistä tietoisuutta ympäristöstä ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan tasolla päätöksentekoon ja toimeenpanoon.
KESTÄVÄ KEHITYS: Kestävän kehityksen periaate koskee myös kuntoutumisen tukemista. Se tarkoittaa esimerkiksi vastuullisuutta hankinnoissa ja materiaalivalinnoissa, yleistä säästäväisyyttä ja kierrätystä siellä, missä se on mahdollista.
YRITTÄJYYS: Yrittäjyys voi näkyä kuntoutumisen tukimisessa omaehtoisena yrittäjyytenä, jolloin lähihoitaja toimii työssään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti asiakkaan hyväksi.
6. Mikä on kuntoutussuunnitelman tarkoitus ja millainen on sen perusrakenne?
Kuntoutussuunnitelmaa edellytetään erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen päivähoidossa, päihdehuollossa, vammaispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntouksessa.
Kuntoutussuunnitelman perusrakenne:
1. Kuntoutujan henkilötiedot
2. Kuntoutujan taustatiedot ja perusteet kuntoutukselle
3. Kuntoutuksen tavoitteet. Kerrotaan osa- ja välitavoitteet sekä lopputavoitteet.
4. Toteutussuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi
5. Seuranta ja arviointi
6. Kuntoutussuunnitelman laadinta osallistuneet henkilöt ja heidän vastuualueensa.
7. Mikä on kirjaamisen tehtävä kuntoutustyössä?, ja mikä ohjaa kirjaamista?, millaisia periaatteita sinun pitää noudattaa, kun kirjaat asiakkaan kuntoutukseen liittyviä asioita?
Kuntoutuksessa kirjaamisen tehtävänä on
- luoda edellytykset kuntoutuksen joustavalle etenemiselle ja jatkuvuudelle
- tehdä hoito- ja kuntoutustyöstä tavoitteellista
- turvata hoitoa koskeva tiedon saantia
- varmistaa kuntoutustyön toteutus ja seuranta
Lainsäädäntö ohjaa kirjaamista.
Kirjaamisen tavoitteet
- Tiedon tarpeellisuus
- Asiakasta kunnioittava kirjoitustapa
- Tiedon virheettömyys ja selkeys
- Tiedon riittävyys
- Tiedon ajantasaisuus
- Arviointi ja tavoitteellisuus
- Voimavaralähtöinen kirjaaminen
2. Mitkä ovat kuntoutuksen osa-alueet ja mitä niillä tarkoitetaan? 1) Lääkinnällinen kuntoutus, pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsensä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. 2) Sosiaalinen kuntoutus, Kuntoutujan sosiaalisen toimintakyvyn edellytysten vahvistamista. Luodaan edellytyksiä sosiaaliseen osallistumiseen ja sosiaalisten verkostojen toimivuuteen, tuetaan taloudellista turvallisuutta sekä helpotetaan asumista ja liiikkumista. 3) Ammatillinen kuntoutus, Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista. 4) Kasvatuksellinen kuntoutus, Tukimuodot, joilla vammaisuuden ja pitkäaikaisen sairauden yksilön kehitykselle mahdollisesti asettamat esteet pyritään voittamaan.
3. Helsingin kaupunki
Kuntoutuksen osaamiskeskus tarjoaa helsinkiläisille seuraavia kuntoutuksen palveluja:
- Kuntoutuksen poliklinikat (neurologian poliklinikka, geriatrian poliklinikka)
- Kuntoutuksen vuodeosastot (neurologiset ja traumakuntoutusosastot)
- Kuntoutussuunnittelu , kuntoutusohjaus ja apuvälinepalvelut
- Fysioterapiapalvelut
- Toimintaterapiapalvelut
- Aikuisten puheterapia
4. Mitä tarkoitetaan kuntoutuksen eettisillä periaatteilla?
Työ on potilaan ja asiakkaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin sekä henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin perustuvaa tukemista, ohjausta, hoitoa, huolenpitoa sekä terveyden jakuntoutumisen edistämistä.
5. Selvitä kirjan avulla, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
INTEGRAATIO: Asiakkaiden liittämistä muiden joukkoon fyysisesti, toiminnalisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnalisesti.
INKLUUSIO: Osallisuutta ja yhteisöön liittymistä ehkäisevien esteiden poistamista kokonaisvaltaisesti siten, että esimerkiksi vammainen menee vammattomien luokalle koulussa ja tavallisiin työpaikkoihin eikä erityisratkaisuja järjestetä: periaate ulottuu kaikkiin palveluihin.
NORMALISAATIO: Asiakkaiden oikeus normaaleihin elinolosuhteisiin ja elämäntapoihin.
VALTAISTUMINEN: Mahdollisuutta ajaa omia asioita, kriittistä tietoisuutta ympäristöstä ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan tasolla päätöksentekoon ja toimeenpanoon.
KESTÄVÄ KEHITYS: Kestävän kehityksen periaate koskee myös kuntoutumisen tukemista. Se tarkoittaa esimerkiksi vastuullisuutta hankinnoissa ja materiaalivalinnoissa, yleistä säästäväisyyttä ja kierrätystä siellä, missä se on mahdollista.
YRITTÄJYYS: Yrittäjyys voi näkyä kuntoutumisen tukimisessa omaehtoisena yrittäjyytenä, jolloin lähihoitaja toimii työssään tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti asiakkaan hyväksi.
6. Mikä on kuntoutussuunnitelman tarkoitus ja millainen on sen perusrakenne?
Kuntoutussuunnitelmaa edellytetään erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen päivähoidossa, päihdehuollossa, vammaispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntouksessa.
Kuntoutussuunnitelman perusrakenne:
1. Kuntoutujan henkilötiedot
2. Kuntoutujan taustatiedot ja perusteet kuntoutukselle
3. Kuntoutuksen tavoitteet. Kerrotaan osa- ja välitavoitteet sekä lopputavoitteet.
4. Toteutussuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi
5. Seuranta ja arviointi
6. Kuntoutussuunnitelman laadinta osallistuneet henkilöt ja heidän vastuualueensa.
7. Mikä on kirjaamisen tehtävä kuntoutustyössä?, ja mikä ohjaa kirjaamista?, millaisia periaatteita sinun pitää noudattaa, kun kirjaat asiakkaan kuntoutukseen liittyviä asioita?
Kuntoutuksessa kirjaamisen tehtävänä on
- luoda edellytykset kuntoutuksen joustavalle etenemiselle ja jatkuvuudelle
- tehdä hoito- ja kuntoutustyöstä tavoitteellista
- turvata hoitoa koskeva tiedon saantia
- varmistaa kuntoutustyön toteutus ja seuranta
Lainsäädäntö ohjaa kirjaamista.
Kirjaamisen tavoitteet
- Tiedon tarpeellisuus
- Asiakasta kunnioittava kirjoitustapa
- Tiedon virheettömyys ja selkeys
- Tiedon riittävyys
- Tiedon ajantasaisuus
- Arviointi ja tavoitteellisuus
- Voimavaralähtöinen kirjaaminen
Kommentit
Lähetä kommentti