Kuntoutumisen tukemisen menetelmiä

1. Millaisia asioita lähihoitajan tulee huomioda ohjatessaan kuntoutujaa?

Kuntoutumisen tukeminen on asiakkaan ohjaamista kuntoutussuunnitelman tavoitteiden suuntaisesti. Ohjaamisessa on tärkeää motivoida asiakasta ja virittää häntä toimintaan. Tavoitteiden asettelussa on huomioitava asiakaslähtöisyys eli se, että kuntoutuja on itse asettamassa tavoitteita ja kokee ne merkityksellisiksi. Silloin hän pystyy sitoutumaan niihin ja ponnistelemaan niiden saavuttamiseksi. Kuntoutuminen on aina pitkäjänteinen ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi. Jotta kuntoutujan motivaatio säilyisi, tavoitteet on yhdessä pilkottava riittävän pieniksi. Näin ollen kuntoutuja voi kokea usein onnistumisen kokemuksia saavuttaessaan jonkin pienen tavoitteen. Sitä kautta myös motivaatio kasvaa.

Taitojen oppiminen voi olla hidasta ja edellyttää

- konkreettisuutta

- mallin näyttämistä

- asioiden pilkkomista

- paljon toistoa ja kertaamista.

2. Millaisin keinoin taitojen oppimista voi edistää?

Lähihoitajalle haasteellista on oman avun mitoittaminen siten, ettei auta liikaa vaan kannustaa kuntoutujaa toimintaan ja oma- aloitteisuutteen. Liiallinen apu voi viedä kuntoutujalta omia onnistumisen mahdollisuuksia ja laskea kuntoutujan itseluottamusta. On tärkeää toimia voimavaralähtöisesti ja huomioida sitä, missä kuntoutuja on hyvä ja mitä hän osaa. On tärkeää toimia voimavaralähtöisesti ja huomioida sitä, missä kuntoutuja on hyvä ja mitä hän osaa. On painotettava hänen vahvuuksiaan ja kuunneltava hänen omia keinojaan oppia ja edetä. Hänen tulee saada hyödyntää omia voimavarojaan mahdollisimman paljon. Positiivisen palautteen merkitys ohjaamisessa on suuri. Palautteen avulla kuntoutujan itseluottamus vahvistuu ja usko omiin mahdollisuuksiin kasvaa. Lähihoitajan on tärkeää havainnoida kuntoutujan toimintaa ja etenemistä sekä kuunnella kuntoutujan ajatuksia aktiivisesti.

3. Millaisin psykososiaalisin keinoin lähihoitaja voi tukea asiakasta ja mitä psykososiaalinen ohjaaminen voi sisältää?

Psykososiaalinen ohjaaminen voi sisältää

- Kuntoutujan omien ajattelumallien muuttamista. Tällöin lähihoitaja keskustelee asiakkaan kanssa ja ohjaa häntä erottamaan toisistaan tapahtuman ja tapahtumaan liittyvät tulkinnat, jotka aiheuttavat tunnereaktion. Kun tulkintoja käydään läpi ja mahdollisesti muutetaan niitä, myös tunnereaktio muuttuu.

- Ratkaisutapojen löytämistä. Keinona voidaan käyttää ratkaisukeskeistä ajattelua, jossa aiemmin tapahtuneen pohdinnan sijaan pyritään löytämään uusia ratkaisuja. Ratkaisuihin voidaan päästä esimerkiksi siten, että asiakas arvioi ensin sijaintinsa jonkin asian suhteen asteikolla 1-10. Sitten hän määrittelee tavoitteena olevan numeron ja miettii, miten hän pääsisi asteikolla eteenpäin. Toinen vaihtoehto on ns. ihmekysymys: "Jos tapahtuisi ihme ja ongelmasi poistuisi, mikä olisi silloin toisin?" Sen jälkeen lähdetään suunnittelemaan, miten ihme voisi oikeastikin toteutua.

- Voimavarojen aktivointia. Yritetään löytää kuntoutujan voimavaroja ja vahvuuksia. Jollekulle tärkeä voimavara voi olla jokin harrastus, vaikkapa kitaran soittaminen. Tällaisten voimavarojen mukaan ottaminen osaksi kuntoutustyötä voi edistää asiakkaan kuntoutumista.

4. Millaisia tavoitteita viriketoiminnalle voidaan asettaa?

Viriketoiminnan tarkoituksena on tarjota osallistujilleen elämyksiä, yhdessä tai yksin tekemistä sekä hyvää oloa ja mieltä. Viriketoiminta voi olla toiminnallista tai luovaa. Viriketoiminnan tarkoituksena on tuoda kuntoutujan arkeen hänelle tärkeitä asioita. Vaikka viriketoiminnan keskiössä ovat elämykset ja hyvän mielen luominen, voi se olla suunniteltua ja tärkeä osa kuntoutumista. Usein viriketapahtumiin osallistuminen tukee ja edistää kuin huomaamatta kuntoutujan eri toimintakyvyn osa-alueita.

5. Millaisia erilaisia teemoja voidaan käyttää viriketuokioiden aiheina?

Erilaisia viriketuokioiden muotoja ovat muun muassa musiikkiin liittyvät harrastukset tai tapahtumat, taideryhmät tai tapahtumat, ulkoilu, käsityöt, lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvät tuokiot tai retket ja vierailukäynnit.

6. Mitä tarkoittaa asiakkaan sosiaalinen verkosto ja millainen merkitys sillä voi olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta?

Sosiaalinen verkosto tarkoittaa sukulaisuuden, tuttavuuden ja ystävyyssuhteiden kautta muodostuneita ihmisten välisiä suhteita. Kaikki ihmiset kuuluvat useisiin sosiaalisiin verkostoihin, joista osa on virallisia, osa epävirallisia. Kuntoutumisen kannalta verkostot ovat merkittäviä, koska ne voivat antaa sosiaalista tukea. Toisaalta myös rajoittavat ja kontrolloivat jäseniään.

7. Mitä tarkoittaa virallinen verkostotyö ja miksi sellaista tarvitaan joskus?

Virallisessa verkostotyössä on aina mukana viranomaisia. Epäviralliseen verkostoon kuuluu muun muassa perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä.

8. Mitä tarkoittaa huolenvyöhykkeistö, entä verkostokartta?

Lasten, nuorten, perheiden ja heidän kanssaan työskentelevien työntekijöiden yhteistyön välineeksi on kehitetty huolen vyöhykkeistö. Sen avulla työntekijä jäsentää lapsen, nuoren ja hänen perheensä tilanteesta kokemaansa huolen astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa riittävyyttä sekä lisävoimavarojen tarvetta. Vyöhykkeistö on apuväline tilanteen jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi perheiden kanssa. Vyöhykkeistön tarkoituksena on auttaa selkiyttämään perheiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.

Verkostotyö lähtee yleensä asiakkaan sosiaalisen verkoston kirjoittamisella. Asiakas piirtää omasta verkostostaan kartan, johon hän nimeää tärkeiksi koetut ihmiset. Hän kuvailee myös suhteiden tiheyttä ja merkittävyyttä. Sen jälkeen hän analysoi verkostoa yhdessä työntekijän kanssa. Verkostosta pyritään tunnistamaan voimavaroja.

9. Millainen on verkostokokous?

Kuvaamisen ja analyysin jälkeen voidaan koota verkostokokous, jossa voi olla mukana erilaisia kokoonpanoja. Kokoukseen voidaan kutsua sekä viranomaisia että epävirallista verkostoa. Tällöin voidaan selkeyttää eri tahojen yhteistyötä ja avartaa toimintamahdollisuuksia. Verkostokokous etenee verkostoterapeutin tai -työntekijän vetämänä. Tärkeää on, että kaikki osallistujat saavat puhua ja esittää mielipiteitään. Vetäjät ohjaavat keskustelunkulkua ja rohkaisevat osallistujia.

10. Mitä tarkoittaa perhekeskeinen ajattelu?

Perhekeskeisessä ajattelussa asiakas ja perhe itse määrittelevät tarpeet ja toimivat päätöksentekijöinä. Ammattilaiset näkevät perheessä voimavaroja, joiden avulla kuntoutuminen voi onnistua paremmin. Valta on siirtynyt työntekijöiltä asiakkaalle ja perheelle. Perheen tavat ja kiinnostukset otetaan huomioon.