Vanhustyön käsitteet
1. Vanhustyön osaaminen
Vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja työskentelee vanhustyössä mm. kotihoidossa, avohoidossa ja sairaaloissa. Työ on vanhuksen itsenäisen selviytymisen tukemista ja huolenpitämistä, hoitoa ja hoivaa. Ammatti edellyttää hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja, organisointikykyä, yhteistyötaitoja ja joustavuutta.
2. Moniammatillinen työ
Moniammatillisuudella tarkoitetaan yhteistyötä, jossa on mukana eri alan ammattilaisia. He muodostavat ryhmän, joka koostuu eri alan työntekijöistä, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita.
He tekevät yhteistyötä ja työskentelevät yhdessä. Ryhmän päämäärä on sellainen, johon ei yksi ihminen pysty yksin, vaan tarvitsee toimiakseen ympärilleen moniammatillisen tiimin.
3. Ammattitaito
Ammattitaito koostuu monesta eri tekijästä. Perustana on oman ammattialan työn osaaminen ja käyttäytyminen työpaikalla.
Työn osaamiseen kuuluu työmenetelmien, työvälineiden, materiaalien, tiedon ja työturvallisuusasioiden hallinta.
Ammattitaitoon kuuluu myös kiinostuneisuus työhön, hyvä käyttäytyminen, neuvon kysyminen, työrauhan ylläpitäminen, työvaatteiden käyttäminen ja vastuullisuus työtehtävistä.
Ammattitaitoinen työntekijä noudattaa työnantajan määräyksiä, suorittaa työtehtävät huolellisesti ja viivyttelemättä. Työntekijä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Ammattitaitoon kuuluu lakien, sääntöjen ja sopimusten noudattaminen.
4. Terveydenhuollon ammattihenkilö
Valvira voi myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle kolmenlaisia ammatinharjoittamiseen liittyviä oikeuksia:
5. Laitoshoito
Kunta voi sosiaalihuoltolain mukaisesti järjestää hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta tarvitsevan henkilön sosiaalipalvelut laitoshoitona, silloin kun henkilön palveluja ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan. Laitoshoitoa järjestetään myös terveydenhuollon palveluna.
6. Elämänlaatu
Elämänlaadulla tarkoitetaan sitä, millainen ihmisen elämä on / millaiseksi hän sen kokee.
7. Kotihoito
Kotihoito tukee ihmisiä, jotka eivät selviydy omassa kodissaan itsenäisesti.
Kotihoitoa voi saada henkilö, joka tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa, kuten peseytymisessä ja pukeutumisessa. Kotihoito on suunnattu pääasiassa vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille ihmisille.
Kotihoidon avulla kotona asuminen on turvallista, vaikka toimintakyky olisi heikentynyt. Kaupungin kotihoito tarjoaa kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa.
8. Tukipalvelut
Tukipalveluja voi saada esimerkiksi
• ruokailuun
• kaupassa käyntiin
• pyykinpesuun
• siivoukseen.
Ruokailu järjestetään yleensä ateriapalveluna. Ateriapalvelu tuo asiakkaalle kotiin valmiin ruoan.
Kauppa-asiat hoidetaan kauppapalveluna. Kauppapalvelu tuo asiakkaalle kaupasta ruokatarvikkeita.
Siivousapua asiakkaat voivat yleensä ostaa yksityisiltä siivousyrityksiltä.
9. Asumispalvelut
Tuki- ja palveluasuminen
Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuki- ja palveluasumista saavat ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.
Tehostettu palveluasuminen
Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden.
Kunnat, järjestöt ja yksityiset tuottavat palveluasumista
Tuki- ja palveluasumista ja tehostettua palveluasumista tuottavat kunnat, järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Kunnan järjestämään palveluasumiseen haetaan kunnan vanhus-, vammais-, mielenterveys- tai päihdepalvelujen kautta.
Palveluista maksetaan kunnan tai muun asumispalvelun järjestäjän hinnaston mukaan. Kunnan järjestämän palvelu- ja tukiasumisen maksut ovat yleensä tulosidonnaisia. Asumisesta peritään yleensä erikseen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa.
Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen
Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee jatkuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Palveluasumiseen kuuluvat sellaiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä itsenäiselle suoriutumiselle. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa, ryhmä- tai hajautettuna asumisena. Sitä voidaan järjestää myös kotiin. Palvelut ovat maksuttomia.
10.Päivätoiminta
Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea ensisijaisesti muistisairaiden asiakkaiden ja/tai omaishoidettavien kotona asumista ylläpitää omatoimisuutta ja itsenäistä tai tuettua selviytymistä. Lisäksi päivätoiminnalla tuetaan omaisten ja omaishoitajien jaksamista. Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, siksi kullekin asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään päivittäisellä liikunnalla, ulkoilulla ja sosiokulttuurisella toiminnalla.
11.Lääkekorvaukset
Saat korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä sairautesi hoitoon. Voit saada korvausta vain niistä valmisteista, joille sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut korvattavuuden.
Yleensä saat korvauksen suorakorvauksena apteekissa.
12.Matkakorvaukset
Kela korvaa osan julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehdyn matkan kustannuksista, kun matka on tehty sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi.
Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen.
Korvausta maksetaan omavastuun ylittävältä osalta.
Matkakorvaus myönnetään asiakkaan vakinaisesta kotiosoitteesta asiakasta lähimpänä olevaan hoitopaikkaan, josta asiakas voi saada tarpeellisen hoidon. Yleensä lähin hoitopaikka on oman kunnan pääterveyskeskus.
Matkat korvataan halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan huomioiden asiakkaan sairaus tai terveydentila sekä liikenneolosuhteet.
Jos sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon, esimerkiksi taksin tai oman auton käyttöä, korvaus voidaan maksaa erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden kustannusten mukaan.
13.Lääkekorvausten maksukatto
Vuosiomavastuu kertyy, kun ostat reseptillä korvausjärjestelmään kuuluvia lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita. Myös maksamasi alkuomavastuu kerryttää vuosiomavastuuta. Sen sijaan mahdollinen viitehinnan ylittävä osuus lääkkeen hinnasta ei kerrytä vuosiomavastuuta.
Jos ostamasi valmisteet eivät kuulu korvausjärjestelmään, kustannukset eivät kerrytä vuosiomavastuuta.
Vuonna 2018 vuosiomavastuu on 605,13 euroa.
14.Ravitsemushoito
Ruokailun seuranta, energian, proteiinin ja ravinnonsaannin arviointi sekä muut tiedot ruoan hankkimisesta ja ruokailusta ovat keskeisiä välineitä ravitsemuksen arvioinnissa ja ravitsemushoidon suunnittelussa.
Ravitsemushoidon toteuttaminen edellyttää arviointia. Ravitsemustila arvioidaan painon seurannalla ja MNA-testillä. Energian- ja proteiininsaantia tarkkaillaan ainakin 1–3 päivää, tulokset merkitään ruokapäiväkirjaan. Lisäksi hoitajien, omaisten ja muiden läheisten antamat tiedot sairauksista, ruokailutavoista, rajoituksista ja mieltymyksistä ovat tarpeellisia. Näiden arviointien ja tietojen perusteella tehdään ravitsemushoidon suunnitelma. Suunnitelmaa tehtäessä käytetään apuna ikääntyneen ravitsemukseen perehtynyttä ravitsemussuunnittelijaa tai – terapeuttia. Suunnitelma dokumentoidaan.
Keskeisintä ikääntyneiden ravitsemushoidon järjestämisessä on moniammatillinen yhteistyö varsinkin hoito- ja ruokapalveluhenkilökunnan kesken.
Usein ikääntyneitä hoitavat henkilöt yliarvioivat hoidettavien energiansaantia.
Hyvin suunnitellulla ravitsemushoidolla on mahdollista ylläpitää hyvää toimintakykyä, ehkäistä painonvaihteluita, hidastaa tahatonta laihtumista ja ikääntyneen anoreksian etenemistä. Ravitsemushoidon seurauksena iäkkäiden ja monisairaiden ihmisten ravitsemustilassa, energian ja ravintoaineiden saannissa, elämänlaadussa ja toimintakyvyssä on todettu kohenemista. Kun on käytetty runsaasti proteiineja ja energiaa sisältäviä täydennysravintovalmisteita sekä ruoan energiatiheyden lisäämistä pääasiassa rasvalla, energiansaanti on lisääntynyt noin 200–300 kcal/vrk. Ravitsemushoidosta on ollut hyötyä varsinkin sairaalapotilaille sekä vanhainkodeissa ja pitkäaikaisosastoilla asuville ikääntyneille.
15.Vajaaravitsemus
Vajaaravitsemus tarkoittaa tilaa, jossa energiaa, proteiineja tai muita ravintoaineita ei saada tarpeeksi, niitä saadaan liikaa tai tarpeeseen nähden epätasapainoinen määrä. Tästä seuraa haitallisia muutoksia kehon koossa, koostumuksessa, toimintakyvyssä ja/tai kyvyssä parantua sairauksista tai toipua hoitotoimenpiteistä.
Vajaaravitsemuksen syy voi siis liittyä henkilön taipumukseen nauttia yksipuolista ravintoa. Yksipuolinen ravinto voi johtaa yli- tai alipainoon ja yleistilan heikkenemiseen. On tärkeää ymmärtää, että henkilö voi kärsiä vajaaravitsemuksesta, vaikka paino olisi normaali tai henkilöllä olisi ylipainoa! Kun ravinnossa on niukasti proteiineja, kivennäisaineita ja vitamiineja, kenen tahansa yleistila voi heikentyä nopeasti.
16.Virheravitsemus
Virheravitsemustila
Puutetta ravintoaineista (energia, proteiini, suojaravintoaineet)
17.Ylläpitosiivous
Ylläpitosiivous on säännöllisesti tehtävää siivousta, jonka tarkoituksena on ylläpitää tilojen siisteys asiakkaan kanssa yhdessä sovitulla puhtaustasolla. Siivous voidaan tehdä päivittäin, viikoittain tai esimerkiksi kerran kuukaudessa.
|
Kommentit
Lähetä kommentti