Hoito ja huolenpito työharjoittelu

1. Top jaksoon valmentavat tehtävät:

• Tutustumiskäynti
• Tutustu työpaikkasi verkkosivuun.
• Kerro lyhyesti työssäoppimispaikkasi.

                Työssäoppimispaikkani on Haanojan palvelukeskus. Asuntoja palvelukeskuksessa on yhteensä 98 kpl, joista 11 kuuluu tehostettuun palveluasumiseen. Palvelukeskuksen asunnot ovat vuokra-asuntoja. Vuokran lisäksi asukas ostaa palvelukeskukselta tarvitsemansa määritellyt asumis- ja ateriapalvelut. Henkilökunta on pääsäntöisesti paikalla päiväaikaan, paitsi dementiaryhmäkodissa, jossa henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri.

• Kirjoita yksi kysymys, jonka esität Top-ohjaajallesi tutustumiskäynnillä, ensimmäisessä työvuorossa.

Kuinka monta lähi/sairaanhoitajaa on yhdessä vuorossa töissä?

• Kerro, miten valmistaudut ensimmäiseen työpäivääsi.

                Käyn työssäoppimispaikan nettisivuilla. Mietin mitä kaikkea voisin kysyä työpaikka ohjaajaltani. Pakkaan työvatteet ja työkengät mukaan.

2. Työvuorot:
   Laadi työvuorolista yhdessä oman ohjaajasi kanssa. Työpäivän pituus on yksilöllisen suunnitelman mukaan 6-7 tuntia / päivä. Suunnittele työvuorosi opistosta saamaasi työvuorotaulukkoon, johon merkitset myös työvuorojen toteutumisen. Työssäoppimisen jaksolla oppilaitospäivä on joka perjantai.
   
3. Henkilökohtaiset tavoitteet työssäoppimisjaksolle:
   Aseta työssäoppimisen jaksolle henkilökohtaiset tavoitteet ensimmäisten työpäivien aikana. Aseta tavoitteet Hoidon ja huolenpidon tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten pohjalta (Liite). Tavoitteista keskustellaan ensimmäisessä ohjauskeskustelussa.

Työprosessin hallinta: Opin suunnittelemaan kaikki työtehtävät ennakkoon mielessäni. Autan asiakkaita kaikissa mahdollisissa asioissa mihin vain pystyn. Kysyn omalta työpaikka ohjaajalta aina kun en ole aivan varma asiasta. Havainnoin asukkaiden toimintakykyä yleisesti. Autan asiakkaan oloa puhumalla hänen kanssaan asiasta tai muilla hoito toimen piteillä.

Työmenetelmien,-välineiden ja materiaalin hallinta: Tuen asiakasta tekemään itse asioita puhumalla hänen kanssaan tai ohjaamalla häntä asiassa. Osaan mitata verensokerin. Osaan kirjata verenpainelukemat. Osaan kirjata Efficaan. Kun saan mittaustuloksen niin kerron sen asiakkalle ja kirjaan sen itselle lapulle jonka jälkeen kirjaan sen hänen hoitokansioon. Jos asiakas voi huonosti niin kyselen häneltä vointia, Onko kipua yms. Tarkkailen yleisesti hänen vointiaan. Kerron työpaikka ohjaajalle siitä. Kirjaan Efficaan asiasta.

Autan asiakasta puhtaudessa niin että kysyn häneltä päivittäin onko hän vaihtanut vaipan. Kysyn asiakkaaltani päivittäin onko ruoka maistunut hyvin ja onko hän juonut hyvin päivän aikana. Kysyn asiakkaalta päivittäin miten hän on nukkunut. Käyn asiakkaan kanssa silloin tällöin ulkoilemassa. 

Keskustelen asiakkaan kanssa ammatillisesti ja ystävällisesti. Osaan kuunnella asiakasta. Osaan puhua selkeästi. Osoitan asiakkaalle että olen hänen kanssaan katsomalla silmiin, koskemalla häneen, teitittelen. Kerron aina potilaalle mitä olen tekemässä.

Yrittäjänä hoitotyössä toimiminen: Vahvuuteni on työssä että olen suorittanut kuntoutuksen jakson vanhusten palvelukeskuksessa. Puhun potilaalle kohteliaasti ja ammattillisesti. Olen ajoissa työpaikalla. En jätä mitään työtä kesken. Autan ja ohjaan aina potilasta kun hän tarvitsee apua tai ohjausta.

Lääkehoito: Osaan jakaa lääkkeet asiakkaan dosettiin. Osaan toimia aseptisesti lääkkeen jaossa. 

Osaan jakaa lääkkeet oikeille asukkaille. 

Osaan tehdä apteekkiin lääke tilauksen.

Katson yleisesti että asukkaan asunto on siisti. Vaihdan omalle asukkalle puhtaat vaatteet aina suihkun jälkeen ja muuten tarvittaessa. Insuliini- injektion antaminen s.c- Oikea annos, oikea asukas, oikea lääke, oikea aika, oikea pistopaikka, oikea pistotekniikka.

Terveys, turvallisuus ja toimintakyky: Kannustan asukasta tekemään itse mahdollisimman paljon. Kannusta asukasta joka viikko kuntosalille. Käyn asukkaan kanssa ulkoilemassa. 

Työn perustana olevan tiedon hallinta: Siivoan aina omat jälkeni työ tilanteen jälkeen. Mietin aina ennen hoitolannetta miten teen sen ja mitä välineitä tarvitsen siihen, Otan kaikki tarvittavat välineet valmiiksi ennen hoitotilannetta. Otan selvää oman asiakkaan lääkkeistä ja sairauksista.

Elinikäinen oppiminen: Jos joku työtehtävä tuntuu vaikealle niin luen työvuoron jälkeen kirjasta tietoa siitä. Jos en tiedä mitä minun pitäisi tehdä niin kysyn työpaikka ohjaajaltani siitä. 

2. Hoitotyön suunnitelman laatimiseen osallistuminen:
   Valitse ensimmäisten työssäoppimisen päivien aikana itsellesi oma potilas / asiakas / asukas yhdessä ohjaajasi kanssa. Pyri hoitamaan häntä jokaisessa työvuorossa. Perehdy hänen hoitosuunnitelmaan ja osallistu yhdessä ohjaajasi kanssa hoitosuunnitelman tekemiseen.
   

          Asiakas on yli 80 vuotias nainen. Asiakkaalla on verenpainetauti, korkea kolesteroli, nivelrikkoa, osteoporoosi, sepelvaltimotauti ja alzheimer.

 Asiakas on yksinäinen hänellä ei ole kuin muutama ystävä. Hänellä tytär joka asuu Hollannissa. Asiakas viettää suurimman osan päivästä omassa huoneessa. Hän käy joka päivä syömässä lounaan palvelukeskuksen ruokasalissa. Hän käy myös välillä naapurillaan kyläilemässä.

Tavoitteena olisi jatkossa asiakasta kannustaa/muistutella talon yhteisistä ohjelmista, jotta asiakas saisi enemmän sosiaalista kanssa käymistä.

Asiakas tarvitsee apua omassa hygienissa. Hän käyttää suojaa virtsankarkailuun. Hänelle on viety suojia omaan huoneeseen mutta hän ei vaihda niitä ollenkaan itse. Joka viikko hänelle vaihdetaan suihkun jälkeen puhtaat vaatteet ja puhdas suoja. Asiakas haiskahtaa usein virtsalle. Häntä on muistuteltu veden juomisesta. Olen muistutellut aina silloin tällöin suojan vaihdoista mutta tuntuu siltä ettei asukas vaihda silti suojaa itse ikinä. 

Tavoitteena on jatkossa muistutella päivittäin suojan vaihdosta tarvittaessa myös veden juomisesta.

Asiakkaalla on huono yleiskunto. Hänellä on joka viikko kuntosaliryhmä. Häntä aina muistutellaan kyseisenä päivänä siitä muttei hän aina muista mennä sinne.

Tavoitteena on aina kyseisenä päivänä muistuttaa kuntosaliryhmästä. Hyvä aika muistuttaa olisi juuri ennen sitä.

Mielestäni asiakaalle ei riitä nykyinen palse paketti vaan hänet olisi hyvä siirtää toiseen palse pakettiin missä saa enemmän tarvitsemaansa hoitoa.

2. Oman asiakkaan/potilaan lääkkeet:
   Selvitä oman potilaasi / asiakkaasi / asukkaasi lääkkeet (vähintään 10 lääkettä). Etsi lääke lääkeluettelosta. Kerro jokaisesta lääkkeestä
1. onko lääke reseptilääke vai itsehoitolääke
2. mihin terapiaryhmään lääke kuuluu
3. miksi potilas / asiakas / asukas käyttää lääkettä
4. onko lääkkeen käytölle vasta-aiheita
5. mikä on lääkkeen annostus ja antoaika
6. onko lääkkeellä haittavaikutuksia

Kalcipos-D forte: a) Itsehoitolääke

b) Tuki- ja liikuntaelimistö

c) Luuston kehitykseen

d) sairastat sarkoidoosia (sidekudossairaus, joka vaikuttaa mm. keuhkoihin, ihoon ja niveliin), käytät muuta D-vitamiini- tai kalsiumlääkitystä,
munuaistesi toiminta on heikentynyt tai sinulla on taipumus saada munuaiskiviä, olet liikuntakyvytön osteoporoosin takia.

e) Annostus: 1x1. Antoaika: klo 8:00.

f) Veren ja/tai virtsan kohonnut kalsiumpitoisuus, ummetus, ilmavaivat, pahoinvointi, vatsakivut, ripuli, kutina, ihottuma ja nokkosihottuma.

Bisoprolol 2,5 mg:

a) Reseptilääke

b) Sydän

c) Vakaata pitkäaikaista sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautiin kuuluvaa rasitusrintakipua, verenpainetautia.

d) Jos olet allerginen (yliherkkä) bisoprololifumaraatille tai Bisoprolol Orion -valmisteen jollekin muulle aineelle.

Jos sinulla on vaikea astma tai vaikea pitkäaikainen keuhkosairaus.

Jos sinulla on raajoissa vaikeita verenkierto-ongelmia (Raynaud’n oireyhtymä), joiden vuoksi sormet ja varpaat voivat muuttua tunnottomiksi, vitivalkoisiksi tai sinertäviksi.

e) Annostus: 1/2x1. Antoaika: klo 8:00.

f) Väsymys, voimattomuus, huimaus, päänsärky, raajojen kylmyydentunne tai tunnottomuus, verenpaineen liiallinen aleneminen, ruoansulatuskanavan vaivat, kuten pahoinvointi, oksentelu, ripuli tai ummetus.

Simvastatin 20 mg:

a) Reseptilääke

b) Sydän

c) Sitä käytetään veren kokonaiskolesterolipitoisuuden, ”huonon” kolesterolin ja veren rasvojen pienentämiseksi. Tämän lisäksi simvastatiini suurentaa ”hyvän” kolesterolin määrää.

d) Jos olet allerginen (yliherkkä) simvastatiinille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle.
Jos sinulla on jokin maksasairaus.
Jos olet raskaana tai imetät.

e) Annostus: 1x1. Antoaika: klo 16:00.

f) Alhainen veren punasolujen määrä (anemia), käsien ja jalkojen tunnottomuus tai heikkous, päänsärky, huimaus, pistelyn tunne, ruoansulatuskanavan oireet (vatsakipu, ummetus, ilmavaivat, ruoansulatushäiriöt, ripuli, pahoinvointi, oksentelu)
ihottuma, kutina ja hiustenlähtö,
heikkous.

Memantin 20 mg:

a) Reseptilääke

b) Muistisairaus

c) Alzheimerin tautiin

d) jos olet allerginen memantiinihydrokloridille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle

e) Annostus: 1x1. Antoaika: klo 8:00

f) Päänsärky, uneliaisuus, ummetus, kohonneet maksantoimintakokeet, huimaus, tasapainohäiriöt, hengästyminen, kohonnut verenpaine ja yliherkkyys lääkevalmisteelle.

Donepezil 5 mg:

a) Reseptilääke

b) Muistisairaus

c) Sitä käytetään dementian (muistin ja älyllisen suorituskyvyn heikentymisen) oireiden hoitoon potilaille, joilla on todettu lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti (krooninen aivosairaus).

d) Olet allerginen donepetsiilihydrokloridille, piperidiinijohdoksille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle.

e) Annostus: 1x1. Antoaika: klo 8:00

f) Ripuli, pahoinvointi, päänsärky.

Plendil 5 mg:

a) Reseptilääke

b) Sydän

c) Plendil-valmistetta käytetään kohonneen verenpaineen hoidossa sekä esimerkiksi rasituksen tai stressin aiheuttaman sydän- ja rintakivun hoidossa.

d) Jos olet raskaana. Jos olet allerginen felodipiinille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle.

e) Annostus: 1x1. Antoaika: lääke tauolla.

f) Turvotus nilkoissa, päänsärky, kasvojen punoitus ja kuumotus.

Tarvittaessa käytössä:

Panadol forte 1 g:

a) Reseptilääke

b) Kipu

c) Panadol Forte tabletteja käytetään lääkärin ohjeen mukaan päänsärkyyn, lihassärkyyn, hammassärkyyn, kuukautiskipuihin, nivelrikkoon, kuume- ja särkytiloissa vilustumissairauksien yhteydessä, influenssaan ja kuumeeseen.

d) Jos olet allerginen parasetamolille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle.

e) Annostus: 1x1-3. Antoaika: -.

f) Voimakkaat yliherkkyysreaktiot parasetamolille, ihottumat, verihiutaleiden määrän väheneminen ja maksan toimintahäiriö.

Risedronat sandoz 35 mg:

a) Reseptilääke

b) Luusto

c) Osteoporoosin hoito menopaussin jälkeen nikamamurtumien riskin vähentämiseksi. Todetun osteoporoosin hoito menopaussin jälkeen lonkkamurtumien riskin vähentämiseksi

d) Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille, hypokalsemia, raskaus ja imetys, vaikea munuaisten vajaatoiminta.

e) Annostus: 1xvko. Antoaika: Ei halua käyttää.

f) Päänsärky, ummetus, pahoinvointi, vatsakipu, ripuli, tuki- ja liikuntaelimistön kipu.

Dinit 1,25 mg:

a) Reseptilääke

b) Sydän

c) Käytetään äkillisen, sydänperäisen rintakipukohtauksen hoitoon ja näiden kohtausten lyhytaikaiseen ehkäisyyn. Sitä voidaan käyttää myös muun hoidon tukena sydämen vaikea-asteisen vajaatoiminnan hoitoon.

d) Sydämen vajaatoiminta, luonnostaan matala verenpaine, tiettyjä sydämen läppävikoja, tietynlainen sydänlihassairaus, keuhkosydänsairaus, aivoverenkiertohäiriöitä.

e) Annostus: -. Antoaika: -.

f) Päänsärky, sekavuus, huimaus, uneliaisuus, sydämen tiheälyöntisyys, alhainen verenpaine, heikkouden tunne.

Muun asukkaan lääke:
 

Furesis 20mg:

a) Reseptilääke

b) Sydän

c) Furesis-tabletteja käytetään sydän-, maksa- ja munuaisperäisten turvotusten hoitoon. Niitä voidaan käyttää myös muista syistä, esimerkiksi suonikohjuista, laskimoveritukoksista ja palovammoista johtuvien turvotusten hoitoon. Furesis-tabletteja käytetään myös verenpaineen hoidossa.

d) Jos olet allerginen furosemidille, sulfonamideille, sulfonyyliureoille tai tämän lääkkeen jollekin muulle aineelle. Jos sairastat vaikeaa maksan vajaatoimintaa, johon liittyy ajoittain maksakooma.

Jos sinulla on todettu jokin elimistön neste- tai suolatasapainon häiriö, kuten kuivuminen ja natriumin tai kaliumin vajaus.

Jos virtsaaminen estyy tai loppuu tuntemattomasta syystä.

e)

f) Elimistön kuivuminen, suolatasapainon häiriöt (kaliumin, magnesiumin, natriumin tai kalsiumin puute), elimistön happoemästasapainon häiriöt.

6. Oman asiakkaan/potilaan sairaudet:
   Selvitä oman potilaasi / asiakkaasi / asukkaasi sairaudet ja tee niistä lyhyt kuvaus, jossa kerrot sairauden aiheuttajan, sairauden aiheuttamat oireet ja tehdyt tutkimukset sekä hoidon. Selvitä onko asiakkaasi sairaus ns. kansansairaus.

RR-Tauti: Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista, mutta syynä voi olla myös perinnöllinen taipumus. 

Syitä, joihin voi itse vaikuttaa, ovat seuraavat:

• Tupakointi
• Lihavuus, etenkin vyötärölle kertyvä liikapaino. Yli 15 kiloa ylipainoisten keskuudessa kohonnut verenpaine on kolme kertaa yleisempää kuin normaalipainoisten keskuudessa.
• Runsas suolan käyttö. Ruokasuola on natriumkloridia, jonka osista natrium vaikuttaa verenpaineeseen.
• Lakritsituotteiden runsas käyttö
• Liikunnan vähäinen määrä
• Tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö (tulehduskipulääkkeet ovat yleisimpiä särkylääkkeitä, esimerkiksi ibuprofeeni ja naprokseeni)
• Hormonien käyttö (ehkäisypillerit, vaihdevuosien hormonihoito)
• Alkoholin runsas käyttö
• Stressi

Oireet:

Yleensä verenpaine ei ”tunnu”, se voidaan todeta vain verenpainemittarilla. Jos verenpaine on kohonnut hyvin paljon eli yläpaine on yli 200 ja alapaine yli 130, voi tuntua päänsärkyä tai huimauksen tunnetta. Aina näin suuressakaan paineessa ei tunnu mitään oireita, joten verenpaine voi olla hyvin korkea ilman, että sitä tietää ilman mittausta.

Hyperkolesterolemia:
Poikkeavien kolesteroliarvojen taustalla on yleensä kolesterolille epäsuotuisat elämäntavat, kuten kovien rasvojen käyttö, pehmeiden rasvojen vähäinen käyttö, liikunnan vähyys, tupakointi, liikapaino ja vähäinen ruokavalion kuitumäärä. Myös kananmunan keltuaisen sisältämä kolesteroli huonontaa veren kolesteroliarvoja.
Korkeaa kolesterolia ei voi tuntea, se täytyy mitata. Kolesteroli ei itse aiheuta minkäänlaisia oireita, vaan on mukana yhtenä riskitekijänä lisäämässä valtimotautien todennäköisyyttä. Kolesterolin aiheuttamat valtimotaudit aiheuttavat kuitenkin monenlaisia oireita, pahimmassa tapauksessa äkkikuoleman.

Nivelrikko:Nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä. Nivelrikossa ruston tuhoutuminen saa ylivallan rustoa korjaavista tekijöistä. Vaurioitunut nivelrustokudos ei parane ennalleen ja muutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa.
Nivelrikkokipu on jomottavaa, ja se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa, mutta sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä. Kipu on varsin paikallista mutta voi esim. lonkasta säteillä polveen ja päinvastoin. Kivun voimakkuus ja nivelrikon röntgenkuvassa näkyvä vaikeusaste eivät aina ole suhteessa keskenään: kuvassa voi näkyä paljon muutoksia, vaikka oireita on vähän, tai päinvastoin. Nivelessä on usein aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä. Alaraajan nivelrikossa kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu. Nousu esim. tuolista, sängystä, WC-istuimelta ja autosta seisomaan ja päinvastoin on hankalaa. Pitkälle ehtineessä nivelrikossa sukkien, housujen ja kenkien pukeminen ja varpaankynsien leikkaaminen voi vaikeutua.

Osteoporoosi:
Perinnölliset seikat vaikuttavat siihen, että toisilla luun tiheys kasvaa nuorena suuremmaksi tai myöhemmällä iällä se hajoaa nopeammin kuin muilla. Tämän lisäksi tunnetaan suuri joukko riskitekijöitä, jotka lisäävät osteoporoosin vaaraa:

• vähäinen liikunta
• tupakointi
• liiallinen laihuus, etenkin syömishäiriö anorexia nervosa
• kuukautisten loppuminen (vaihdevuodet) tavallista aikaisemmin
• vähäinen kalsiumin saanti ravinnossa
• D-vitamiinin vähäinen saanti
• pitkäaikainen (yli puoli vuotta) suun kautta nautittu kortisonilääke
• jotkin muut lääkkeet, etenkin epilepsialääkkeet
• jotkin kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, esimerkiksi keliakia, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto ja maksasairaudet.

Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut luunmurtumia, todetaan myöhemmällä iällä tavallista useammin osteoporoosia. Aikaisempi murtuma ei ole varsinainen riskitekijä, mutta se voi olla merkki luun lujuuden heikentymisestä, varsinkin jos murtuma on syntynyt tavallista lievemmän vamman seurauksena.
Osteoporoosi ei "tunnu", joten sen olemassaoloa ei ole mahdollista tietää etukäteen ilman mittauksia. Silloin kun syntyy osteoporoosiin liittyvä luunmurtuma, taustalla on yleensä vuosikausia kestänyt luukato. Murtuma voi tulla selkänikamaan pienen tärähdyksen yhteydessä, jolloin nikama luhistuu kasaan. Oireena on kova kipu, joka paikallistuu selkärangan johonkin osaan.
Toinen yleinen murtuma on reisiluun kaulan murtuma, joka syntyy kaaduttaessa. Kolmanneksi tavallisin murtumatyyppi on ranneluun murtuma. Myös muihin luihin voi ilmaantua murtumia vähäisten vammojen yhteydessä.

Sepelvaltimotauti:
Sepelvaltimotauti johtuu valtimonkovettumataudista, joka ahtauttaa sepelvaltimoita. Sepelvaltimotautia aiheuttavista riskitekijöistä tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes.
Sepelvaltimotaudin tavallisin oire on rintakipu, joka alkaa tuntua ruumiillisessa rasituksessa (reippaasti liikkuessa, reilussa lihastyössä yms.). Kipu tuntuu yleensä keskellä rintaa laaja-alaisena ja ahdistavana tai puristavana. Kipu voi säteillä olka- ja käsivarsiin, leukaperiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsalle. Yleensä kipu helpottuu levossa ja nitrolääkkeellä muutamassa minuutissa.
Kivulle on tyypillistä, että se ilmaantuu samanlaisena aina, kun ruumiillinen tai henkinen rasitus nousee sille yksilölliselle tasolle, joka kullakin aiheuttaa sydänlihakseen hapenpuutetta.
Aina sepelvaltimotautikipu ei ole näin tyypillistä. Esimerkiksi joskus kipu voi olla luonteeltaan polttavaa tai tuntua ylävatsan puolella.
Joskus oireena voi olla ainoastaan rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus. Etenkin naisilla ja vanhuksilla sepelvaltimotauti voi ilmetä ilman rintakipuja, ja oireina on pelkästään rinnan ahdistusta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen.

Alzheimer:Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia muutoksia, jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä. Vaurio alkaa aivojen ohimolohkojen sisäosista leviten vuosien mittaan laajemmin aivokuorelle.
Suurimmassa osassa tapauksia Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen. Vaikka Alzheimerin taudin varsinaista syytä ei tiedetä, tunnetaan erilaisia riskitekijöitä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua. Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä, samoin niillä, joiden suvussa on muita tätä sairautta sairastavia. Monet elämäntapoihin liittyvät tekijät lisäävät vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin.

Alzheimerin taudin ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat, sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita tai oppia esimerkiksi uuden kodinkoneen käyttöä. Vanhat taidot säilyvät selvästi pitempään. Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset toiminnat (ilmaantuu sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta) sekä näönvarainen hahmottaminen (ihmisten tai esineiden tunnistaminen tai ympäristössä liikkuminen vaikeutuvat). Oirekuvaan kuuluu myös toiminnan ohjauksen heikentyminen, mikä ilmenee organisointikyvyn heikentymisenä sekä toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeutena.
Ensimmäiset oireet ovat lieviä ja muistuttavat normaalia hajamielisyyttä. Sairauden edetessä tulee vaikeuksia monimutkaisissa toiminnoissa, kuten matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle tai monimutkaisten raha-asioiden järjestelemisessä. Myöhemmin heikentyvät monet käytännölliset toimet, kuten ostosten teko, ruoanlaitto ja päivittäisten raha-asioiden hoito. Lopulta heikentyvät myös päivittäiset perustoiminnat, kuten pukeminen, peseytyminen ja tarpeilla käyminen, ja aivan loppuvaiheessa myös kävely- ja puhekyky. Sairauden kesto ensimmäisistä oireista kuolemaan kestää yleensä yli 10 vuotta.
Suurimmalla osalla sairastuneista on jossain sairauden vaiheessa myös psyykkisiä oireita ja käytösoireita. Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisiä, mutta toisinaan esiintyy myös vaikeaa levottomuutta ja harhaluuloisuuttakin.

7. Työpaikan moniammatillinen työryhmä: esimerkkinä työvuoro sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kanssa. Kirjaa työvuorotaulukkoon: olet sairaanhoitajan työpari, olet fysioterapeutin työpari.

         Olen ollut osittain parina päivänä sairaanhoitajan mukana. Olin katsomassa kun hän pisti influenssa rokotteita asukakkaille. Sairaanhoitajat tekevät paljon samoja työtehtäviä kuin lähihoitajat.
Olen kerran ollut oman asukkaan kanssa kuntosaliryhmässä jota vetää fysioterapeutti. Olin kerran kanssa seuraamassa naisten vesijumppa ryhmää jota piti fysioterapeutti.

8. Suunnitelmallinen työskentely ja elinikäisen oppimisen taidot: Valmistaudu ohjaus- ja arviointikeskusteluun laatimalla itsearviointi.  Itsearviointia voit miettiä henkilökohtaisten tavoitteiden avulla. Tarkastele työvuorojen suunnitelmaasi ja pohdi sen avulla ammatillisen osaamisesi kehittymistä erilaisissa työtehtävissä.

9. Ammattiosaamisen näyttäminen:  Työssäoppimisjakson edetessä sovitussa yksilöllisessä ohjaus- ja palautekeskustelussa ohjaajasi kanssa arvioidaan valmiuksiasi näyttää osaamisesi ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamistasi näytät ns. jatkuvalla näytöllä henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö toteutuu työssäoppimisen ohjaajan kanssa erikseen sovituissa työtehtävissä.